N
Lähtötilanne: KHO päättää 7.11.2018, ettei Helsinki voi yleiskaavassaan poiketa motareiden osalta maakuntakaavasta niillä perustein, mitä se on ilmoittanut, eritoten kun selvät autoliikennettä vähentävät toimet kuten tullit ja sitovat ratikkapäätökset puuttuvat.
N+1
Tielainsäädäntö muutetaan 23.11.2018 siten, että LVMn asetuksella osoitetaan valtakunnallisesti merkittävä runkoverkko, jonka tiestöön sisältyvät kaikki Helsinkiin johtavat valtatiet sekä Kehä III, ja määrittää niiltä vaadittavan palvelutason. Siinä on kuitenkin monitulkitnainen joustopykälä kaupungin kohdalla
(4 mom) Tienpitäjä voi poiketa 2 ja 3 momentin mukaan edellytettävästä nopeusrajoituksen vähimmäistasosta liikenneturvallisuuteen, ympäristöön ja maankäyttöön liittyvien syiden takia, jos paikalliset olosuhteet sitä vaativat. Tienpitäjän on kuitenkin päätöstä tehdessään huomioitava pitkänmatkaisen liikenteen mahdollisimman ennakoitavan ja tasaisen matkanopeuden turvaaminen maanteiden pääväylillä. Tienpitäjä voi myös poiketa moottoriteillä 2 momentin mukaan edellytettävästä nopeusrajoituksesta vastaavilla perusteilla.(5 mom) Erityisesti kaupunkialueilla tienpitäjän on sovitettava nopeusrajoitukset ja liikennealueiden ratkaisut paikallisiin olosuhteisiin ja kaupunkien maankäyttöön. Näillä alueilla tienpitäjä voi poiketa 2 ja 3 momentin mukaan edellytettävistä nopeusrajoituksen vähimmäistasoista siten kun 4 momentissa säädetään
N+2
Uudenmaan maakuntakaavaa uudistetaan, Uusimaa-kaavan 2050 (huom määrävuosi) luonnos julkistetaan lokakuussa 2018. Kaavaluonnoksessa ei Helsingin kantakaupunkialueen sisällä ole tiemerkintöjä ja Kehä IIIn pakollisen tiemääräyksen sisällä ei juuri muita, mutta yhteystarvetta osoittavat nuolet kustakin tiesuunnasta. Taustalla olevassa rakennesuunnitelmassa sanotaan
Etelä-Suomen aluetta yhdistää viiden merkittävän kehityskäytävän verkosto. Neljä niistä kytkeytyy Uuteenmaahan ja pääkaupunkiseutuun ja suuntaa sieltä joko länteen, luoteeseen, koilliseen tai itään. Viides käytävä on kehämäinen. ... Yhteystarvemerkinnästä sanotaan ettäyksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota seudullisiin ulkoilu-, virkistys- ja viheryhteystarpeisiin, luonnonsuojeluun, kulttuuriympäristöön ja kulttuuriperintöön, maisemaan, pohja- ja pintavesien suojeluun sekä lajiston liikkumiseen. Lisäksi on pyrittävä minimoimaan liikenteestä aiheutuvia melu-, tärinä- ja päästöhaittoja.
Yleensäkään itse kaavaluonnoksessa ei puhuta väylistä juuri mitään, liikennetarpeesta vahvasti joukkoliikennettä korostaen. On huhuiltu, ettei ELY-keskus hyväksy tiestön käsittelyä, mutta tästä ei ole varmuutta.
N+3
Liikennevirasto julkaisee 11.12.2018 selvityksen - ei siis ohjeen tmv - nimellä Helsingin seudun tieverkonluokitus-ja palvelutasotavoitteet, joka on tehty eri tahojen yhteistyönä. ..
Valtakunnallisesti merkittävillä tiejaksoilla pyritään sujuvaan liikenteeseen ja hyvään toimintavarmuuteen. Nopeustasotavoite on säteittäisillä valtateillä vähintään 100 km/h, muilla vähintään 80 km/h., mutta näitä ei Kehä In sisäpuolelle ole merkitty.Monitulkintainen kartta osoittaa myös seudulliseti merkittävänä osaa motariaiottuja ja kaupunkimaisesti kehitettävänä Itäväylän sekä Hakamäentien lähiseutuineenKaupunkimaisena kehitettävät tie- tai katujaksot omaavat merkittävää maankäytön kehittämispotentiaalia, mutta jaksoilla on myös seudullista merkitystä. Näiden jaksojen liikenneympäristöä kehitetään maankäytön kehittämisen ja lähiliikkumisen lähtökohdista. Joukkoliikenteen ja tavaraliikenteen toimintavarmuus turvataan niillä jaksoilla, jotka ovat keskeisiä pitkämatkaisen linja-auto- tai kuorma-autoliikenteen reittejä. Henkilöautoliikenteen ruuhkautuvuus on hyväksyttävää, jos se ei uhkaa seudullisesti merkittävien tiejaksojen toimintavarmuutta. Nopeustasotavoite on pääosin 50 km/h.
Lopussa todetaan että
N+4Tarkoituksena on, että nyt tehtyä tie- ja katuverkon jäsentelyä vuoden 2030 tilanteessa tarkastellaan osapuolten yhteistyönä riittävän usein, jotta jäsentely elää ajassa ja mahdollistaa seudun kehittämisen. Myös yhteistä vuoden 2050 tilannetta kuvaavaa visiota on tarpeen päivittää yhdessä, kun näköpiiriin tulee muutosvoimia, joilla on vaikutusta liikenteeseen. Luokituksen tarkastelu ehdotetaan kytkettävän MALprosessin nelivuotiseen sykliin, koska tarkasteltavat asiat ja ilmiöt ovat samoja.
Helsingin seuraava yleiskaava: tälle löytyy nyt tehdyissä verkkopäätöksissä ja selvityksissä aika vahvat aineistot perustella ratkaisua, joka ei edes ole enää maakuntakaavan vastainen. Mutta: toisaalta kaupungin on yhä osoitettava, että valtakunnallinen henkilö- ja tavaraliikenteen yhteystarve tyydytetään, toisaalta tämä ei esim vaadi että tietty motari on tietyssä paikassa tietyn näköisenä (paitsi Vuosaariyhteys on sidottu Kehän III toisena päätepisteenä). Maakuntakaavassa ei ainakaan tässä muodossa korosteta kenenkään työ- tai palvelunhakumatkojen sujumista Helsinkiin muuten kuin joukkoliikenteellä liityntäliikenteen solmupisteiden kautta, eli sikäli naapurikuntien motarivaateista putoaa pohja pois, jos kaava menee tällaisenaan läpi (toisaalta ei KHOkaan niistä nytkään tehnyt numeroa).
N+5
Yhä jää ratkaistavaksi mm tietullit, luotettavat joukkoliikennejärjestelmät eli näinä aikoina ajateltuna lähinnä ratikat, bulevardirakentamisen laatu ja toimivuus, sekä erityisen suurena Keskuspuiston reuna. Josta
N+4B
Kansallinen kaupunkipuisto Helsinkiin, ellei mene kokonaan mönkään, on suurin piirtein ajoituksessa jossain seuraavan yleiskaavavaiheen alla. Viimeistään siinä ratkaistaan, minkälainen olio on "Helsingin keskuspuisto" osana tätä kansallispuistoa, ja millä tavalla se liittyy kaupungin kulttuuri-, luonto- ja virkistysarvioihin muuten. Josta
N+5B
on toivottavaa, että kaupunki ottaa jatkossa todesta sen KHOn huomautuksen, että jos kaavassa mahdollistetaan monenlaisia maankäyttöjä ja rajauksia pikselimerkinnällä, on vaikutukset selvitettävä kunkin mahdollisen käytön suhteen jo yleiskaavassa.
